Kristittyjen yhteys

Kristittyjen yhteys

 Yhteyden perusta: " Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin Hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen Hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."

Kaikki olemme siis yhtä seurakunnasta riippumatta; "Sillä kaikki te olette uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista, eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. (Gal.3:26-28)

 

                      Raamattu opettaa paljonkin kristittyjen keskinäisestä yhteydestä. Sen mukaisesti kristityillä tulee olla yhteys, joka perustuu Jumalan Sanaan ja Sanan noudattamiseen. Raamatun mukaisesti meidän tulee keskenämme aivan kuin kilpailla toinen toisemme kunnioittamisessa. Kuitenkin kristittyjen yhteys perustuu aitoon ja väärentämättömään Jumalan Sanaan. sen vuoksi onkin tärkeää tietää, minkälaisen Sanan käännökseen me uskomme. Ainakin v.1938 käännös on riittävän oikea ja myös tarkka. Periaatteena voidaan pitää sitä, että mitä vanhempi käännös, niin sitä tarkempi se on. Valitettavasti Biblia on liian vaikea luettavaksi. Jehovan todistajatkin uskovat vahvasti, mutta heillä on ”väärä käännös”, sillä he uskovat ns. uuden maailman käännöksen mukaan. Tämän takia he uskovatkin väärin.

Tietenkään tarkka raamatunkäännös ei riitä, vaan siihen pitää myös todella uskoa. Kun Paavali kirjoitti Galatalaisille kirjeen, niin hän joutui suorastaan haukkumaan, kuinka älyttömiä Galatalaiset olivat olleet, kun he olivat kääntyneet toisenlaiseen evankeliumiin pois Kristuksen armosta. Kaikki se vain sen vuoksi, että oli joitakin, jotka halusivat hämmentää tosi uskovia, sekä vääristää Kristuksen evankeliumin. Paavali kirjoittaa vielä, että jos joku julistaisi toisenlaista evankeliumia, niin olkoon silloin kirottu. Aika kovaa tekstiä, saatamme ajatella, mutta Paavali sanoo, ettei hän etsikään ihmisten suosiota, vaan hän on saanut julistamansa evankeliumin Jeesukselta Kristukselta.

1.Kor.1:9  Paavali kirjoittaa, kuinka Jumala on uskollinen. Hän, jonka kautta olemme kutsutut Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen. Jakeessa 10 Paavali kehoittaa, että olisimme kaikki puheessa yksimieliset, emmekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessamme, vaan pysyisimme sovinnossa ja meillä olisi sama mieli ja sama ajatus, tietenkin Jumalan Sanaan perustuva.

                      Sitten Paavali sanoo, että meillä on tästä asiasta riitoja, koska asetumme toinen toisiamme vastaan ja taas toinen toisemme puolelle. Paavali kysyy; Onko Kristus jaettu?  Hän opettaa, ettei tuosta asiasta pidä väitellä, eikä riidellä, sillä Kristuksessa olemme, tai ainakin meidän tulisi olla yhtä. Siis seurakunnasta riippumatta olemme samalla puolella.

                      Jo alkuseurakunnan aikana uskovat ymmärsivät asiat eri tavalla ja olivat niistä kukin omaa mieltänsä. Jumalan Sanan mukaan tärkeintä on uskon perusta, siis usko Jeesukseen Kristukseen. Kun me rakennamme tuolle perustukselle, niin pohja on silloin niin vahva, että se sallii meille sen, että ymmärrämme jonkun, tai jotkut asiat eri tavalla, kuin sisaremme ja veljemme toisessa seurakunnassa. Raamatun mukaan, jos ymmärrämme jonkun kohdan toisin kuin lähimmäisemme ja voimme sen Jumalan Sanalla perustella, niin me pelastumme,  vaikka olisimme ymmärtäneet asian väärin.  Silloin me pelastumme ikään kuin ”tulen läpi”.(1.Kor.3:15)  Paavali kirjoittaa asiasta myös sanoen, että jos meidän uskovien välillä on kateutta ja riitaa, niin me olemme vielä lihallisia ja vaellamme uskomattomien tavalla.

                      Koska Paavali itse perusti useita seurakuntia, tai ainakin oli yhteydessä monien erilaisten seurakuntien kanssa, niin tutustumme tässä Paavalin opetuksiin hänen kirjeidensä avulla.

                      1.Kor.4:ssä luvussa Paavali kirjoittaa, että vaikka meillä ei olisikaan mitään tunnollamme, niin meidän tuomitsijamme on kuitenkin Herra, Jeesus Kristus. Sen vuoksi meillä itsellämme ei ole oikeutta tuomita toisia uskovia. Tästä hän on vetänyt sen johtopäätöksen, että meidän ei tule asettua toisiamme vastaan, vaan kaikki mitä meillä on, on lahjaksi saatua. Kuitenkin Paavali kokee, että Jumalan palvelijan ominaisuudessa hänellä on jopa velvollisuus kertoa eri seurakunnille ja seurakuntalaisille, mitä Jumalan Sana sanoo.

                      Tuomitsemisen sijasta meidän täytyy rakastaa lähimmäistämme, sillä 1.Joh.4:11 sanoo, että olemme velvolliset rakastamaan toinen  toistamme. Lisäksi Paavali kirjoittaa Room.13:8 Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte, sillä se on lain täyttämys. Myös Room.8:28 lupaa, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Eihän Jeesuskaan tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. Jos me siis emme ota Jeesusta vastaan, on sana, jonka Hän puhui tuomitseva meidät viimeisenä päivänä. Joh.12:47-48. Tämän vuoksi meidän tulee uskoa Jeesuksen sanat; Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen isänne on armahtavainen. Luuk.6:36. Armoon kuuluu myöskin totuus, niin että armo ja totuus ”kulkevat yhdessä”. Joh.1:14 sanotaan; Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta. Paavalin mukaan Jumalan armosta me olemme sitä, mitä me olemme. On muistettava, että armo annetaan vain nöyrille. 1.Piet.5:5 .   Joh.17:17 mukaan Jeesuksen sana on totuus ja Kolosalaiskirjeen mukaan me tunnemme armon totuudessa Kol.1:6. Jumalan Sanan mukaan ei ole olemassa mitään syntiä, jota Jeesuksen veri ei puhdistaisi. Jeesushan puhui sanansa Juutalaisille. On hyvä tietää, että  ihmiset vetoavat aina rakkauteen, sekä toisen ihmisen hyväksymiseen, kun he puolustelevat myös omia syntejään, eivätkä haluaisi niistä luopua. Myös Juutalaiset saavat anteeksi Pyhän Hengen pilkan, kun he sen tunnustavat, silloin heidän on myös siitä luovuttava. Pyhän Hengen pilkkahan on sitä, että me uskomme vain lakiin, emmekä usko, että Jeesuksen veri Pyhän Hengen kautta puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

                      Kuinka sitten on mahdollista tämä keskinäinen rakkaus, jonka tulisi ylittää kaikki seurakunta- ja oppirajatkin. Paavali kirjoittaa tästä Room. kirje 5.5: Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Siis siitä meidät tunnetaankin Jumalan lapsiksi, että me rakastamme toisiamme yli kaikkien rajojen. Kun Jumalan Pyhä Henki on vuodatettu sydämiimme uskon kautta, niin se ohjaa meidät pois lain teoista, sekä vaatimuksista. Tämän vuoksihan Paavali oli huolissaan Galatalaisista, jotka olivat kääntymässä takaisin lain alle.

Raamattu puhuu paljon myös antikristuksesta. Tietysti myös antikristuksella tulee olemaan oma oppinsa. Tämän vuoksi meidän tulee tietää, mitä sanoo aito oppi, elikkä Jumalan Sana. Antikristuksestahan puhutaan, sekä vanhassa, että uudessa testamentissa. Esim. Danielin kirja kertoo antikristuksen tulosta ja siitä voidaan myöskin laskea, monesko paavi Vatikaanin itsenäistymisen jälkeen tulee tuo antikristus olemaan. Uuden testamentin puolella antikristuksesta puhutaan mm. Tessalonikalaiskirjeessä. Ilmestyskirja käskee myös tulemaan ulos katolilaisesta seurakunnasta, tai sen opetuksestakin, koska se on väärää. Myöskin antikristus tulee siis katolilaisesta kirkosta. Onhan olemassa maita, joissa katolilaisuus on yleinen uskonto, mutta onneksi se ei ole sitä meillä Suomessa. Raamattu kertookin, että  lopun aikana Jumalan Henki tulee lepäämään pohjoisessa maassa.  Minä uskon, että tässä tarkoitetaan suomen maata. Mielestäni tuo profetia tarkoittaa sitä, että ainakaan Suomessa ei oteta vastaan katolilaisen antikristuksen opetuksia. Perustankin näkemykseni siihen, että Luterilaisuus on Suomen valtion Pääuskonto, toinen suuri uskonto on ortodoksisuus ja olen varma, että kumpikaan ryhmä ei käänny katolilaisuuteen.

Tess.2:2 kerrotaan, että antikristus ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu. Tulee tietysti tapahtumaan yleinen Jumalan Sanasta luopuminen, ennen kuin antikristus voi tulla tuomaan omaa oppiaan. Tämän vuoksi ainakin meidän kristittyjen tulee pitää kiinni aidosta Jumalan Sanasta. Kun alamme lukemaan 9:stä  jakeesta lähtien, niin huomaamme, että antikristus tulee saatanan vaikutuksesta, kaikella valheen voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan ovat mielistyneet vääryyteen. Raamatun mukaan Jumalan Sana on se totuus, josta tässä puhutaan, eikä Jumalan Sanaa tule vääristellä millään tavalla, vaan se täytyy uskoa, niin kuin se on kirjoitettu.

Nyt ehkä kiinnostaa, millainen tuo antikristuksen oppi tulee olemaan .  On ainakin selvää, että tuo opetus tulee olemaan raamatunsanan vastaista. Opetuksessa tulee olemaan sen verran eroa, että kaikki uskomattomatkin voivat sen hyväksyä. Kun se tuodaan vielä esille kaikella valheen voimalla, niin se menee ihmisiin, kuin ”väärä raha”. Raamatun mukaan tulee kuitenkin olemaan yksi ”pohjoismaa”, jota Jumala lopun aikana siunaa, niin ettei tuo saatanallinen tavoite tule täyttymään. Suomen kristityt tulevat ymmärtämään petoksen aivan samalla tavoin, kuin sen ymmärtävät silloin Juutalaiset. He kaikki tulevat tietämään, että on kyse petoksesta ja suuresta harhaopista. Niin kuin saatana useimmin ihmistä harhauttaa, niin nytkin mukana tulee olemaan paljon sekä oikeaa, että hieman väärää. Antikristus tulee opettamaan, että on aivan sama, mihin sinä uskot, kunhan vain uskot. Uskonnot olisivat siis ”tasa-arvoisia”, eli tulee olemaan sama, mitä uskontoa edustat, sillä uskon päämäärä olisi rakkaus. Tuollainen humaanisuus, eli tasa-arvoisuus tulee varmaankin saavuttamaan ihmisten varauksettoman suosion. Suoraan sanoen antikristuksen opettama tasa-arvo tulee  olemaan sellaista, että hän opettaa kaikkien synnillistenkin tapojen olevan sallittuja. Ei siis tarvitse tehdäkään parannusta, vaan kaikenlainen synninteko on jopa suotavaa. Tottakai ihmiset haluavat juuri sitä. Nythän voisi vapaasti rikkoa kaikkia käskyjä vastaan. Homous ja aviorikos olisikin sallittua. Uskovina itseään pitävien ihmisten ei enää tarvitsisikaan noudattaa Jumalan sanaa.  Ihmiset saisivat hyljätä esim. uskon Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeisiin 26-27, eli kaikenlainen irstaus ja homoliitot olisivatkin sallittuja. Raamatussa miehimyksillä tarkoitetaan homoja, eli niitä jotka ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen. Raamattu sanoo myös selvästi, etteivät miehimykset samoin, kuin muutkaan väärintekijät saa periä Jumalan valtakuntaa. 1.Kor.6:9

Edellä kerrottiin kadotustuomiosta, jonka joutuvat kokemaan ne, jotka eivät ota vastaan Jumalan rakkautta voidakseen pelastua. Nykyaikana ihmiset eivät uskalla käyttää sanaa helvetti, sillä se tuntuu jotenkin liian kovalta ja peruuttamattomalta. Sitähän se tulee olemaankin. jos taivas sanotaan taivaaksi, niin silloin helvettikin täytyy sanoa helvetiksi. Ihminen ei voi siis uskoa vain taivaan olemassa oloon, vaan silloin hänen täytyy uskoa, että on olemassa helvettikin. Jos siis et usko helvettiin, niin älä silloin usko taivaaseenkaan. Raamatun mukaisesti ne kummatkin ovat silti iankaikkisia.

Tietysti on tärkeää, ettemme pidä omaa seurakuntaamme ainoana oikeana. Meidän tulee kunnioittaa kaikkia kristittyjä, sillä Jumalan Sanan mukaan siitä meidät tunnetaankin uskoviksi, että meillä on keskinäinen rakkaus.  (Joh.13:35) Ilmestyskirjastahan voimme lukea, että jokaisessa seurakunnassa on niitä, jotka ovat jollain tavalla väärässä, eli täydellistä seurakuntaa ei olekaan.

Minä olen aina kokenut itseni yhteiskristilliseksi, sillä olenhan luterilaisesta kodista ja vanhempani olivat sitten myöhemmin vanhoillislestadiolaisia. Tulin kuitenkin uskoon baptistin rukoiltua puolestani ja liityin sitten vapaakirkkoon, koska vaimonikin kuului siihen. Silloin, kun uskottelin jo olevani uskossa minä kävin "uskovien kasteella". Tein sen helluntaiseurakunnassa, jossa minut vei kasteelle Veikko Manninen.

 

Nyt kannattaa huomata, että kun ihminen on vastaanottanut Jeesuksen uskossa sydämeensä, niin hän on saanut syntinsä anteeksi riippumatta siitä mihin seurakuntaan hän kuuluu. Vasta 50- luvulla katolilaisen kirkon johto on paljastanut, että edes paavi ei todella usko Jumalan luoneen maailmaa, jossa elämme. Varmasti katolilaisessa kirkossakin on ollut, sekä on aitoja Kristukseen uskovia. Näin ollen ilmestyskirjan kehotus jättää katolilainen seurakunta ja sen oppi onkin annettu meille lopun ajan uskoville. Vaikka seurakunta pitäisikin jättää, niin tärkeintä on jättää seurakunnan väärä opetus. Väärän opetuksen syynä on kirkon johdon maallistuminen, sekä myös raamatun varoitus siitä, että antikristus tuleekin olemaan itse paavi, joka haluaa esiintyä maailman vapahtajana.

 

                     Joku saattaa ajatella, että minkä vuoksi olen niin paljon kirjoittanut myös baptistilähetyksestä. Se johtuu siitä, että lasken sen myös kristilliseksi seurakunnaksi ja Raamattu sanoo, että kaikkien uskovien tulisi olla yhtä, sillä siitä meidät tunnetaankin Jumalan lapsiksi. Kristittyjen yhteys, josta Raamattu puhuu on eri asia, kuin kaiken salliva ekumeeninen yhteys. Vaikka baptistilähetyksen alkuajat ainakaan täällä Jyväskylässä eivät olleet Kehumisen arvoisia. Julistushan oli vastoin Raamatun opetusta toiset uskovatkin tuomitsevaa ja he olivatkin itse kaikki tietäviä. Myöhemminhän tuo baptistilähetyksen vetäjä lankesi itse, eikä tainnut enää siitä selvitä. Tämän tuomitsevan julistuksen takia meitä uskovia kehotettiin välttämään baptistilähetystä, sillä moni uskovakin joutui turvautumaan sielunhoitajaan käytyään tuossa seurakunnassa. Minä itse vältin aina tuomitsemasta ketään sillä minä tiesin, että kaikessa on kysymys Jumalan suuresta armosta. Sen vuoksi minä itse osallistuin tuon seurakunnan toimintaan todistamalla ja laulamalla sen seurakunnan tilaisuuksissa. Vielä nytkin, kun Jumala armossaan salli minun saada uskon uudelleen minä kävin kuulemassa tuon seurakunnan julistusta. Jäin kuitenkin sieltä pois, sillä huomasin, että eiväthän nuo julistajat ymmärtäneet Raamattua. Raamatussahan Paavali varoittaa uskomasta ”tempausoppiin”, jota opetettiin Tessalonikalaisille. Nämä ”julistajat” eivät olleet huomanneet sitäkään, että evankeliumeissa kerrotaan kuinka Jeesus takaisin tultuaan kutsuu enkelinsä kokoamaan kaikki uskovat ja vasta sen jälkeen Hän johdattaisi uskovat pois maan päältä.

 

                      Vaikuttaa siltä, että nämä uskovat eivät ymmärrä sitäkään, kun Jeesus kertoo, että siitä meidät tunnetaan Jumalan lapsiksi, kun meillä on keskinäinen rakkaus. Koska Jumala ei erottele uskovia seurakunnan mukaan, niin toivoisin ettemme mekään tekisi niin. Koska kuitenkin uskon aivan eri tavalla, kuin Jyväskylän vapaaseurakunnassa uskotaan, niin olen odottanut, että milloinkahan he erottavat minut. Eihän minkään seurakunnan kannata pitää ”vääräuskoisia” joukossaan.

                          Seuraavassa lainaus Eija Rytkösen kirjasta "Elämän kevät ja kukkiva suoruus"

                          Jyväskylän vapaaseurakunta tuntuu linnoittautuneen omaksi sisäpiirikseen, jolle kelpaavat vain tietyntyyppiset puhujat, tietyntyyppinen toimintakulttuuri. Siihen ei mahdu - kuin aivan minimaalisesti - meidän "vääränlaisten", antamisia. Osanamme on lähinnä istua passiivisina ja häiritsemättöminä kirkon penkissä. Jos yritämme olla omia itsejämme ja tarjota omaa annettavaamme, siitä seuraa ennen pitkää tyrmäys. Meidän hengellisyytemme ei ole sopivaa hengellisyyttä. Siinä on jotain liian erilaista. On toivotonta potkia pastoreiden tutkainta vastaan. Pitää viimein uskoa ja kokea se, mikä on ollut lukemattomien "toisenlaisten" kohtalo: Jos et tyydy vallassa olevien myötäilijäksi, vaan puutut epäkohtiin, menetät luottamuksen eikä sinun pääomallesi ole mitään käyttöä. Olet henkisen ja hengellisen pahoinpitelyn uhri.

 

 

 

(Myös tämä oli oma kirjoitukseni, sekä tulkintani)