Ihmeellinen uskoon tuloni

 

                      Kun joskus v.1985 syksyllä tulin uskoon ensimmäisen kerran, niin todistaminen lestadiolaisille vanhemmilleni oli vaikea tilanne. Olinhan minä tullut uskoon vapaitten suuntien johdosta. Sillä myös vaimoni on vapaakirkollisesta perheestä. Kun todistin asiasta vanhemmilleni, niin koin ihmeellisen ”näkykokemuksen”, jota on vaikea muille selittää. Jouduin jonkinlaisen hengen valtaan. Tuossa kokemuksessa minulle näytettiin, että on tulossa aika, jolloin uskovat ovat, kuin sotatilassa keskenään. Toisilla uskovilla oli oikean ranteen ympärillä ikään kuin punainen nauha ja samanlainen oli heidän otsansa ympärillä. Ne uskovat, jotka pitivät noita punaisia nauhoja julistivat, että rakkaus on jumala ja he vastustivat niitä, jotka olivat ilman nauhaa.  En silloin todellakaan ymmärtänyt, mitä olin kokenut ja miksi. Nyt tiedän, että Punainen oli Jeesuksen veri. Tiedän senkin, että toiset olivat sitä mieltä, että rakkaus on Jumala ja heillä oli vääristetty Jumalan Sana ja he olivat niitä vastaan, jotka uskoivat aitoon Jumalan Sanaan, sillä oikein uskovat tiesivät, että Jumala on rakkaus. Koska väärin uskovilla oli punaiset, siis Jeesuksen veren väriset nauhat, niin tiedän, että oli kysymys väärästä jeesuksesta, siis oli kysymys antikristuksesta. Koska olen saanut tuollaisen näyn, niin tiedän, että tehtävänäni on kertoa tästä muillekin.

                    Kun minulla oli vapaaseurakunnan vanhemmistossa ollessani ikään kuin taistelu koko vanhemmistoa, sekä koko vapaaseurakuntaa vastaan heidän mielestäni väärän opetuksensa takia, niin erosin vanhemmistosta ja lopetin tilaisuuksissa käymisen. Sitten minä tietysti luisuin takaisin maailmaan ja menetin uskon aivan täydellisesti. Tämä tapahtui joskus 2000-luvun aivan alussa. Minä seurasin kaikkia tv-ohjelmia, jotka kertoivat teorioita maailman synnystä, sekä mahdollisesta elämästä jollain muulla planeetalla. Lisäksi käytin jatkuvasti alkoholia ja tein kaikkea pahuutta, mitä nyt syntiset miehet tekevät. Nyt minä ajattelen, että Jumala salli minulle tuon kaiken, sen vuoksi, että minä ymmärtäisin, että olen niin heikko, että kun Jumala minut uudelleen vastoin Jumalan Sanaa pelastaisi, niin tuntisin, että olisin pelkästään Jumalasta riippuvainen ja luottaisin Häneen niin kovasti, että tällainen heikko olisikin ihmisten silmissä vahva.

                       Sitten tänä vuonna (2014) Jumala kohtasi minua uudelleen tuollaisella samanlaisella, mutta jotenkin paljon kovemmalla kokemuksella, niin että en taaskaan tiennyt, mitä minulle oli tapahtunut, enkä tiennyt sitäkään, koska ja missä kaikki tapahtui. Minä olin mennyt aivan sekaisin. Pyysin vaimoanikin rukoilemaan puolestani ja ajattelin varmaankin, että olenkohan joskus opettanut ihmisille väärin. Olin nimittäin saanut sellaisen ”kokemuksen”, jossa minulle ilmoitettiin, että tulee pian aika, että kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia. Olet siis samalla tavalla uskossa, jos olet hindu, muslimi, kristitty, tai vaikkapa ateisti. Tulee siis vallitsemaan humanismi ja tasa-arvo. Mulla oli niin kamala olo, että otin esiin raamatun, jota en ollut lukenut lähes 15:sta vuoteen. Kun selasin sitä, niin löysin kohdan, jossa sanotaan, että niin korkealla, kuin taivas on maasta, niin paljon korkeammalla ovat minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Takerruin tuohon jakeeseen ja kun sitä mietin, niin ymmärsin, että nyt olisi kysymys Jumalan ajatuksista. Minä päätin antautua Jumalalle ja rukoilin yläkerrassa, että jos sinä Jumala vapautat minut tästä ahdistavasta olosta, niin tulen aina kaikille todistamaan, että mitä on tulossa. Siis lupasin, että todistan kaikille sen, että kaikista uskonnoista tulee ”tasa-arvoisia”.   Heti vapauduinkin ahdistuksesta, mutta olin aivan kuin sekaisin varmaankin pari viikkoa. Tuona aikana, siltä nyt ainakin tuntuu, niin Jumala opetti minulle monia uusia asioita. Tapasin myös vapaaseurakunnan työntekijän, joka kertoi että kyllä Joni voidaan kastaa vapaakirkossa, jos sitä haluan. Juuri ennen sitä olin saanut varmuuden sille asialle, että riittää, kun Joni vain uskoo. Olin myös käynyt vapaakirkossa ja vaistonnut, että mikään ei periaatteessa ollut muuttunut, vaan Kari Hämäläinen rukoili edelleen pyhää henkeä kädet koholla ja muutenkin jotenkin vaistosin, ettei kaikki ollut kunnossa. Ymmärsin, että Jumala oli antanut minulle henkien erottamisen armolahjan. Kun Kari kävi meillä, niin näytin erästä raamatunpaikkaa ja Kari sanoi, että minähän uskon aivan väärin, sillä hänelle on opetettu eri tavalla. Tuo raamatunpaikka kertoi uskovien ylöstempauksesta. Kun seuraavana aamuna etsin netistä tuota ”tempausasiaa”, niin löysin Petri Paavolan opetuksen k.o. asiasta. Otin silloin yhteyttä Petriin. Hän oli hyvin kiinnostunut, kun kerroin olleeni Jyväskylän vapaaseurakunnassa. Petrikin oli enemmän oikeassa, kuin Kari, mutta Jumala paljasti minulle kuinka ihmiset eivät ole ymmärtäneet Raamattua, eikä tempaustakaan, niinkuin tulisi ymmärtää. Sain huomata, että esim. Raamatun lukukin kannattaa tehdä aina rukoillen. Jumala puhuu myös minun ajatusmaailmaani ja Jumala varoitti, ettei kaikkia kirjoituksia kannata uskoa, eikä etenkään Petrin opetuksia. Petrihän opettaa näistä vääristä opeista ja valitettavasti paljon muutakin, jotka hän opettaa kuitenkin väärin. Tuollaisen kokemuksen koin myös silloin, kun Jumala ilmoitti, että minulla on tuo sairaus. (Sjögrenin syndrooma) , eli tuntemattomasta syystä johtuva lihasreuma.  Jumalahan ilmoitti vain, että sairauteni on veressä, siis että kutinan aiheuttajana eivät ole syyhypunkit, sillä olin uskonut, että Jeesuksen tarvitsisi sanoa vain sana ja ne poistuisivat. Olen nyt käynyt reumalääkärillä ja vaikka kaikki oireet ovat, kuin Sjögrenin syndroomassa, niin sairautta ei kuitenkaan voitu varmistaa k.o. sairaudeksi. Jostain syystä lääkäri otatti verikokeet, vaikka k.o. sairautta ei verikokeella paikallisteta. Eipä sillä kuitenkaan ole merkitystä, sillä Jumala näyttää pitävän omistaan huolen ja luvatussa uudessa maassa, sekä uuden taivaan alla ei sairauksia enää ole. Olen saanut näitä kokemuksia enemmänkin, en vain ole niitä ymmärtänyt, koska en ole tiennyt sellaista saaneenikaan. En tiedä, kuinka tämänkään kokemuksen sain.   Vielä muistan kuitenkin, että mielestäni seurakunta oli aina laulanut jotain ”maallista iskelmää” ja ihmettelin, etteihän se nyt sitä laulanutkaan, vaikka yritin kuunnella sitä parvelta. Jumala oli jossain vaiheessa varoittanut minua.

                         On varmaankin tärkeä asia, että joku ulkopuolinen julistaa synnit anteeksi. Kun minä tämän jälkeen kerroin down syndroomaa sairastavalle pojalleni kaiken ja pyysin, että hän antaisi anteeksi sen, että hänellä oli ollut niin paha isä, niin varmaankin Jumalan johdatuksesta poikani vastasi minulle; Jeesuksen nimessä kaikki anteeksi !

                  Tämä kaikki merkitsee, että aiemmin minä uskoin Jumalaan, mutta nyt minä tiedän Hänen luoneen maailman ja tiedän, että Hänen Sanansa on Totuus.  Tiedosta Raamattu sanoo; Jos joku luulee tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niinkuin tietää tulee. (1Kor.8:2)  -    Paavali tiesi mitä hän kirjoitti, koska Jumala oli kohdannut Paavalin. Samalla tavalla minä tiedän mistä kirjoitan, sillä Jumala armossaan on kohdannut minut. Onkin hyvä tietää tietävänsä. Alkuaikojen profeetat Israelissa eivät olleet suosittuja, sillä he sanoivat asiat suoraan, niinkuin Jumala oli ne ilmoittanut. Siitä minä tiedän, että ihminen joka kertoo asiat kiertelemättä ei varmasti ole kaikkien suosiossa. Minä kuitenkin kerron asiat niin kuin Jumala ne minulle on ilmoittanut. Siitä johtuu, että minäkään en ole useimpien ihmisten suosiossa.

 

                      Kerroin alussa, että olen varma siitä, kuinka tehtäväni on todistaa antikristuksesta ja yleensä lopun ajasta. Varmuutenihan perustuu myös kertomaani näkyyn, kokemukseen, jossa sain tietää, että uskonnonnoista tulisi tasa-arvoisia. On huomattava, että sain opetuksen harhaopista Jyväskylän Vapaaseurakunnassa. Myöskin on mielenkiintoista, että sain tutustua henkilöön, joka on kokenut tehtäväkseen kertoa kaikista harhaopeista ja silti tuo henkilö opettaa itsekin väärin. Eli harhaopista varoittajakin opettaa harhaoppia.

                         Tämä kertomus on ihmeellinen senkin vuoksi, että raamatun mukaan yksikään seurakunta, tai ihminen ei olisi pystynyt minua uudistamaan, sillä Hebr.6 –luvussa sanotaan, että mahdotonta on uskosta luopuneita enää uudistaa uskoon (Hebr.6:6) Toisaalla taas sanotaan, että Jumalalle kaikki on mahdollista. (Matt.19:26)  Uskoon tulohan ei ole helppo asia. Raamatun mukainen järjestys on, että ensin tehdään parannus ja sen jälkeen uskotaan hyvä sanoma, eli evankeliumi. Tämäkin järjestys toteutui, koska olin hieman aiemmin päättänyt jättää kaiken syntielämän. Myös Luuk.18:27 sanoo, että "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista"

                     Kaikki tällaiset esiintyvät harhaopit ja ”huijaukset” ovat kuitenkin yksi esimerkki siitä, että näkyvän maailmamme lopun aika alkaa olla käsillä. ja Jumala ikään kuin koettelee uskovia. Daniel oli saanut Jumalalta erityisesti nämä lopun ajan profetiat. Danielhan itse ei ollut varsinainen profeetta, vaan Jumala paljasti nämä tapahtumat hänelle joko unien, tai näkyjen kautta. Danielin  kirjan 12. luvussa hän kertoo meille, kuinka taidollisia aivan kuin koetellaan, mutta niille jotka selviytyvät koetuksesta luvataan suuri palkkio ja he tulevat loistamaan, niin kuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

Loppuun sopii mielestäni raamatunkohta 2.Tim.2:13, eli Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin Hän uskollisena, sillä itseänsä kieltää Hän ei saata.

Myöskin on ihmeellistä, kuinka Daniel kertoo, että sen jälkeen, kun hän oli saanut Jumalalta nuo näyt, niin hän sairasti useita päiviä, samalla tavalla, kuin minä tein.  (Dan.8:27)

                        Ettei syntyisi väärää käsitystä uskovista ja uskossa olosta, niin kerron nyt, että tavallisena "riviuskovana"-, siis seurakunnan jäsenenä ei ole merkitystä sillä, että millaiseen seurakuntaan kuuluu. Mikäli olisin ollut vain tavallinen seurakuntalainen, niin olisin voinut osallistua seurakunnan toimintaan, sekä säilyttää uskoni. Kuitenkin, koska olin vanhemmiston jäsen jonka opetustakin seurattiin, niin en voinut jatkaa viemällä eteenpäin väärää opetusta, vaan katsoin parhaaksi jättää koko seurakunnan ja sen myötä seurakunnan opetuksen. Koska en enää pysty luottamaan seurakunnan opettajiin heidän muussakaan opetuksessaan, niin minun ei enää kannata osallistua sen opetuksiin. Mikäli sen tekisin, niin ihmisille jäisi myös sellainen mielikuva, että seurakunnassa on aina opetettu oikein. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvitse hylätä koko kirkkokuntaa, sillä löytyy myös vapaaseurakuntia, jotka eivät lähteneet mukaan tuohon väärään opetukseen. Eräs tällainen seurakunta on Jyväskylän lähellä sijaitseva Laukaan vapaaseurakunta. Mikään ei siis estä minua osallistumasta tällaisen seurakunnan toimintaan, mikäli minut vain siellä hyväksytään kaiken sen jälkeen mitä olen tuonut esille. 

 

 

”Ensimmäinen” uskoontuloni

 

 

 

Huomasin, ettenhän ole kertonut sitä, kuinka tulin uskoon sen ensimmäisen kerran.

 

Minä ajattelin, että olin ollut uskossa jo kaksi kertaa aiemmin. Nyt kuitenkin tiedän, ettei se pitänyt paikkaansa. Olin kyllä ”yrittänyt” uskoon tulemista, mutta olin aina epäonnistunut. Sen jälkeen minä tein päätöksen, että nyt kyllä en epäonnistu. Minä siis päätin tulla uskoon aivan varmasti. Tiesin sen, että talossamme asui uskovia ihmisiä ja ihmettelin sitä, että mikseivät he koskaan todistaneet uskostaan minulle. Olin kuitenkin tehnyt päätökseni. Olin kuullut, että Vaajakoskella asuu eräs uskova, joka todistaa uskoon tulostaan muille. Minä soitin tuolle miehelle ja kerroin, että haluan tulla uskoon. Hän muistaakseni pyysi minut kotiinsa ja rukoili siellä puolestani julistaen syntini anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Vaikka olin tuolloin hieman vielä alkoholin vaikutuksen alainen, niin tuntui kuin olisin heti selvinnyt. Päätin että on parempi kertoa asiasta heti työpaikalla. Teinkin sen, vaikka ääni vavisten sillä oli se minulle kova paikka. Sitten meille tuli pian firman järjestämä työpaikkaristeily. Päätin, että siellä olisi hyvä kertoa asia kaikille, niin sittenpä sen kaikki tietäisivät. Otin Raamatun mukaan ja seurasin toisten juomista. Itselläni ei enää ollut halua ryypätä.

 

                      Olin heti hankkinut kunnon Raamatun ja päätin uskoa siihen aivan täydellisesti. Uskoin sen, että maailma oli luotu kuudessa päivässä ja ajattelin, että koska Jumala oli tehnyt kaikki niin nopeasti, niin sen vuoksi kaikki oli jo valmiiksi, kuin vanhaa. Nyt minä tiedän sen varmasti, että Jumalan Sana on totta. Vasta nyt olen kuitenkin lukenut sen, että viisaimmat tiedemiehet tietävät olevan mahdotonta, että maailma olisi ainakaan yli 7000:n vuoden ikäinen. Tämän uskoni takia olin valmis kestämään minkälaista pilkkaa tahansa. Koska olin itse päättänyt tulla uskoon, niin en sitten liittynyt baptistiseurakuntaan, vaan päätin liittyä vapaaseurakuntaan, sillä vaimonikin kuului siihen. Seurakuntaan liittyessäni en tiennyt, että se tulisi uskomaan yleisesti maailmalla opetettuun harhaoppiin. Eihän sitä silloin vielä tiennyt harhaopiksi moni muukaan.  Ymmärsin kyllä, että tämä opetus ei voi olla Jumalasta ja niin minä jätin seurakunnan. Valitettavasti minua ei uskottu koko vapaakirkossa, vaan he mieluummin uskoivat tuohon väärään opetukseen. Sitten kävi niin, että kun olin aikani taistellut väärää opetusta vastaan, niin en enää jaksanut, vaan olin jälleen maailmassa. Seurakunnan toiminta oli kyllä ulkopuolisille niin mallikasta, että eräs Kari niminen henkilö vaihtoi baptistiseurakunnasta vapaaseurakuntaan, koska hänen mielestään siellä varmaan uskottiin paremmin. Kuitenkin on hyvä, etten lähtenyt opettamaan tuota väärää oppia, sillä nyt joutuisin kantamaan opetuksestani vastuun sekä ihmisille, että Jumalalle.

                         Kuinka tämä kaikki sitten silloin tapahtui ?  En tahdo tietysti puolustella näin itseäni. Yritin kuitenkin tuolloin tuoda esille omia näkemyksiäni myös Vapaakirkon omassa lehdessä, jonka nimi on Suomen Viikkolehti. Kuitenkin minun mielipiteeni tyrmättiin lehdessäkin usealta taholta. Näin ollen kukaan ei puolustanut minua edes omassa seurakunnassa. Olin aina luottanut Järvenpään vapaaseurakuntaan ja vierailin siellä aina etelä Suomessa käydessäni. Nyt tuonkin seurakunnan paimen kirjoitti viikkolehdessä minun mielipiteitäni vastaan. Minut tyrmättiin siis kaikkialla vapaakirkossa. Kun olin tarpeeksi kauan taistellut, niin tietysti luovutin. Ehkäpä ajattelin, että vika olisi minussa. Onneksi kuitenkin tämän kaiken jälkeen Jumala vielä varjeli minua, vaikka elämässäni oli monen laista lankeemusta. Eihän minua enää olisi mikään seurakunta, eikä ihminen siis voinut pelastaa. Niinpä Jumala teki sen itse. Ollaanko nyt sitten Vapaakirkossa ja esim. Järvenpään vapaaseurakunnassa tyytyväisiä siihen mitä minulle olisi voinut tapahtua?

                    Monihan erosi vapaaseurakunnasta, koska siellä ei hänen mielestään ollut armoa. Minä taas jätin seurakunnan ja sen vanhemmiston, koska en halunnut opettaa ihmisille sellaista, jonka ymmärsin vääräksi. Enhän halunnut opettaa ihmisille väärää uskoa. Jos mielestäni olisi ollut kyse armon puutteesta, niin sehän ei olisi minua haitannut. Minähän en tarvitse armoa ihmisiltä, enkä seurakunniltakaan, sillä minulle on tärkeintä Jumalan armo. Nyt minä ymmärrän sen, että Jumala oli suonut minulle henkien erottamisen armolahjan. Tuolloin minä vielä ajattelin, että ehkäpä Jumala ei ollut täyttänyt minua ollenkaan Pyhällä Hengellään, mutta nyt tiedän senkin, että Jumala ei kutsumistaan eikä armolahjojaan kadu. (Rom.11:29) Nyt olen henkilökohtaisesti  kokenut senkin, että Jumala tietää kaikki asiat etukäteen. Jumala tiesi, että mitä minulle tapahtuisi, kun Hän antoi minulle tuon näkykokemuksen lopun ajasta. Nyt minä tiedän senkin, että miksi Paavali oli mielistynyt heikkouteen. Minä koen itseni niin heikoksi, että minun on kaikkea kysyttävä rukouksessa Jumalalta. Kun Jumala antaa minulle vastauksen tavalla, tai toisella niin minä uskon siihen.

                   Raamattua kannattaa aina itse lukea ja se kannattaa tehdä tarkasti. Usein jo vanhasta testamentista löytää tarvittavat tiedot. Esimerkin tästä väärästä opetuksesta kertoo 2.Kun.22:22-23  . Sehän kertoo, että henki tuli Herran eteen ja lupasi viekoitella profeetat. Henki lupasi mennä valheen hengeksi kaikkien profeettojen suuhun. Tällainen henki vaikutti myös Jyväskylän vapaaseurakunnassa. Siellä oltiin valmiita levittämään hengen opetusta muihinkin seurakuntiin. Myös Pietari kirjoittaa 2.-kirjeessä sen luvussa 2 vääristä opettajista, sekä heidän tuomiostaan. Pietari kertoo, että myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja ............. jne.  Moni on seuraava heidän irstauksiaan ja totuuden tie tulee häväistyksi. Ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku. jne. - kannattaa luke tämäkin luku itse, että tietää mistä on kysymys.

 

                                            Ensio Mäkinen                  Vaajakoski